Voin jo kuvitella silmissäni pääministeri Halla-ahon ensimmäisen ulkoilmapuheen Senaatintorilla. Kauniissa kesäsäässä kymmenet tuhannet ihmiset kansallistunnon ja vuosikymmeniä odotetun todellisen johtajan saapumisen nostamassa hurmoksessa huutavat samaan rytmiin

>MESTARI! MESTARI! MESTARI!...

Korvia huumaava rytmikäs huuto kantautuu HS:n, Vihreän Langan ja Radio Rockin toimituksiin sekä Vasemmistoliiton ja Vihreän puolueen puoluetoimistoihin. Leninin ja muiden kommunistijohtajien kipsiset rintakuvat tärisevät hyllyjen reunoille, ja murskautuvat lattioille. Kansanjoukkojen huuto laukaisee noissa tiloissa lattialla tuskissaan pyörivien suvakkien keskuudessa psykosomaattisia sydän- ja aivoinfarkteja.

Ja kansan syvien rivien jyly tuntuu jatkuvan tuntikaupalla.

Kunnes hillitysti hymyilevä Mestari pienellä kädenliikkeellä pyytää hiljaisuutta. Sitten hän aloittaa ylivertaisen verbaalisen kirurgian, jolla vasukkien ja vihreiden Suomen kansan kollektiiviseen psyykeen vuosikausia levittämä syöpä leikataan pois viimeistä solua myöten hänen säkenöivän järkensä jääkylmällä skalpellilla.

Voi taivas, mitkä loiston päivät Suomella on vielä edessään.